Parasympaattinen hermosto - väylä palautumiseen ja rentoutumiseen
Onko olosi stressaantunut? Koetko kenties lisääntynyttä hikoilua, syke ja verenpaine ovat koholla, päätä särkee, ruoansulatus ei toimi kuten pitäisi & sinulla saattaa olla vatsavaivoja, hengitys on pinnallista ja joudut ikäänkuin haukkomaan happea? Sinulla saattaa olla myös unettomuutta, ahdistusta, uupumusta ja/tai paniikkikohtauksia. Edellä mainitut oireet ovat merkkejä siitä, että autonomisen (eli tahdosta riippumattoman) hermoston toiminta ei ole tasapainossa.
Sympaattisen hermoston ylikuormitus johtaa “taistele tai pakene” -reaktioon
Autonominen hermosto jakautuu kahteen osaan; sympaattiseen ja parasympaattiseen. Sympaattinen hermosto ohjaa kehoa, kun tarvitaan toimintaa. Se auttaa meitä toimimaan tehokkaasti ja suorittamaan tarvittavat asiat. Pitkään jatkunut fyysinen tai psyykkinen kuormitus ja stressi voivat kuitenkin johtaa sympaattisen hermoston ylikuormitukseen. Tätä kutsutaan myös arkikielessä “taistele tai pakene” -reaktioksi. Kyseinen reaktio on saanut nimensä ihmislajin ammoisista elinolosuhteista ja -ajoista, jolloin uhkaavassa tai vaarallisessa tilanteessa (kuten ihmisen kohdatessa savannilla petoeläimen), vaihtoehtoina oli joko taistella tai paeta. Tällöin sympaattinen hermosto aktivoitui ja elimistö vapautti energiaa, jotta tilanteessa pystyi toimimaan sen vaatimalla tavalla ja jotta ihminen pystyi selviämään hengissä. Tuohon maailmanaikaan kyseinen reaktio oli ihmisille elintärkeä lajimme jatkuvuuden kannalta.
Sympaattinen hermosto ei kuitenkaan ole kehittynyt samaa tahtia kuin maailma ympärillämme on muuttunut. Tuo alkokantainen reaktio elää meissä edelleen, ja se voi aktivoitua samalla voimakkuudella vastaamaan nykymaailman asioihin, jotka elimistömme tulkitsee uhkaaviksi; esimerkiksi liian suureen työmäärään, konfliktiin toisen ihmisen kanssa, informaatio- ja uutistulvaan ja taloudellisiin paineisiin.
Nykymaailmassa monen sympaattinen hermosto on aivan liian usein aktivoituneena ja ylikuormittuneena, mistä seuraa monia fyysisiä ja psyykkisiä haasteita sekä uniongelmia. Elimistömme ja mielemme on jatkuvassa hälytystilassa emmekä pysty rentoutumaan tai nukkumaan kunnolla. Ja vaikka saisimmekin unen päästä kiinni, ei uni ole palauttavaa, koska senkään aikana emme pääse tarpeeksi rentoutuneeseen tilaan. Pitkään jatkunut sympaattisen hermoston ylivireys voi johtaa muun muassa uupumukseen, unettomuuteen ja jopa erilaiseen kehon ja mielen sairauksiin.
Parasympaattinen hermosto vie pois ylikuormitustilasta
Kuten tekstissä jo aiemmin mainittiin, on autonomisen hermoston toinen päähaara nimeltään parasympaattinen hermosto. Se on ikään kuin sympaattisen hermoston vastapari. Parasympaattinen hermosto on ratkaisevassa asemassa stressistä palautumisessa, ja sen aktivoituminen on välttämätöntä kehon ja mielen tasapainolle ja jaksamiselle.
Parasympaattinen hermosto auttaa palautumaan stressistä, edistää unen laatua ja tukee kokonaisvaltaista terveyttä monin tavoin. Parasympaattisen hermoston aktivoituminen muun muassa hidastaa sydämen sykettä, alentaa verenpainetta, syventää hengitystä ja edistää ruoansulatusta, mikä luo edellytykset syvälle rentoutumiselle ja hyvinvoinnille. Siksi sen aktivoitumiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja panostaa tietoisesti. Parasympaattisen hermoston aktivoituessa keho alkaa tuottamaan tärkeitä hormoneja ja hermovälittäjäaineita, jotka edistävät palautumista ja kehon hyvinvointia. Kun parasympaattinen hermosto on aktivoitunut, saatamme tuntea jälleen nälän tunnetta (mitä ei välttämättä ylikuormituksessa tapahtu), tuntea väsymystä ja haukotella, kokea vilua (sen sijaan että hikoilisimme) ja tuntea olomme väsyneiksi (toisin kuin ylikuormittuneena uni ei tule).
Miten aktivoida parasympaattista hermostoa?
Emme voi vaikuttaa autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan suoraan ajatuksillamme, mutta voimme vaikuttaa siihen epäsuorasti teoillamme. Hyviä keinoja parasympaattisen hermoston toiminnan aktivoimiseksi ovat muun muassa älylaitteiden käytön vähentäminen/minimointi, selvien rajojen laittaminen työajoille ja työkuorman vähentäminen (mahdollisuuksien mukaan), lämmin suihku/kylpy ja toisaalta samoin myös kylmäuinti, saunominen, läheiset sosiaaliset suhteet ja huolista puhuminen, uni ja lepo, meditaatio ja mindfulness sekä rauhallinen liikunta ja luonnossa oleilu.
Liian kova treeni lisää ylikuormitusta
Kun keho ja mieli ovat jo valmiiksi ylikierroksilla, esimerkiksi stressin, univajeen tai uupumuksen vuoksi, kova fyysinen rasitus voi lisätä kuormitusta sen sijaan, että auttaisi purkamaan sitä. Rasittava liikunta, kuten pitkät juoksulenkit tai intensiiviset salitreenit, aktivoi sympaattista hermostoa. Jos sympaattinen hermosto on jo valmiiksi ylikierroksilla (kuten stressaantuneilla usein on), voimakas liikunta voi vain pahentaa tilannetta. Tällöin henkilön kortisolitasot nousevat entisestään, syke ja verenpaine pysyvät koholla ja kehon palautumiskyky heikkenee. Stressaantuneen elimistö ei palaudu normaalisti edes levossa - joten kuormittava liikunta lisää vain rasitusta.
Yinjooga - lempeä laji parasympaattisen hermoston aktivoimiseksi
Yksi erittäin tehokkaista tavoista aktivoida parasympaattista hermostoa on niin kutsuttu syvärentoutus, eli tila jolloin hermosto pääsee siirtymään “lepää ja palaudu” -tilaan. Se on paljon enemmän kuin vain tavallinen lepotila - sen aikana keho ja mieli pääsevät aidosti palautumaan niin fyysisestä kuin henkisestäkin kuormituksesta. Yinjooga ja samoin myös äänimaljarentoutus ovat täydellisiä työkaluja tähän.
Yinjoogassa jooga-asennoissa eli asanoissa viivytään yleensä useiden minuuttien ajan, jolloin keho ja mieli pääsevät syvärentoutumaan. Nämä pitkäkestoiset venytykset auttavat kehoa laskeutumaan rauhalliseen tilaan, jossa parasympaattinen hermosto voi aktivoitua. Lisäksi yinjoogassa merkittävässä roolissa on syvä ja rauhallinen hengitys, joka on myös erittäin hyvä keino aktivoida parasympaattista hermostoa. Yinjoogassa onkin mukana myös ripaus mindfulnessia, joka lukuiden tieteellisten tutkimusten mukaan on monin tavoin hyödyllistä ihmisen hyvinvoinnille.
Yinjoogaharjoituksen jälkeen olo on levännyt, palautunut ja keho tuntuu kevyemmältä. Yinjoogan aikana sydämen syke hidastuu ja hengitys syvenee, mikä edistää rentoutumista ja palautumista. Moni kokee, että illalla tehdyn yinjoogaharjoituksen jälkeen he nukahtivat helpommin ja nukkuivat paremmin. Yinjoga auttaa myös lisäämään kehon liikkuvuutta ja vähentämään lihasjännitystä, mikä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Harjoituksessa ei hikoilla lainkaan, eikä siinä tehdä asanoita seisoen, vaan kaikki liikkeet tehdään rennosti joko matolla maaten tai istuen. Siksi harjoitus sopii myös heille, jotka ovat niin stressaantuneita tai uupuneita, etteivät voi harrastaa yhtään kovempaa liikuntaa. Yinjoogaharjoitus on todella lempeää ja siinä käytetään apuna erilaisia jooga-apuvälineitä tukemaan kehoa asanoissa, joten minkäänlaista kokemusta joogasta tai niin sanottua “notkeutta” ei tarvita, vaan tunnille voi tulla matalalla kynnyksellä ja juuri sellaisena kuin on.
Äänimaljarentoutus vie syvärentoutuneeseen tilaan
Äänimaljarentoutus on yksi nopeiten kasvavista hyvinvointihoitojen muodoista tällä hetkellä. Tämä alunperin Aasiasta lähtöisen oleva ikivanha hoitomuoto on löytänyt tiensä osaksi länsimaisten nykyihmisten palautumisen edistämistä. Äänimaljojen harmoniset ja värähtelevät äänet resonoivat kehossa ja mielessä, luoden syvän rentoutumisen tilan. Äänivärähtelyt vaikuttavat autonomiseen hermostoon, aktivoiden parasympaattista hermostoa ja siten rauhoittaen ja maadoittaen. Tämä auttaa kehoa siirtymään palautumistilaan. Tieteellisten tutkimusten mukaan äänimaljarentoutus voi vähentää stressiä, parantaa mielialaa, lievittää fyysistä kipua ja edistää unenlaatua. Äänimaljarentoutus toimii erinomaisesti yhdistettynä yinjoogan kanssa.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että sekä yinjoga että äänimaljarentoutus voivat merkittävästi vaikuttaa parasympaattisen hermoston toimintaan. Esimerkiksi äänimaljarentoutuksen on havaittu vähentävän stressihormonien (kuten kortisolin) tasoja kehossa, mikä edistää rentoutumista ja hyvinvointia. Lisäksi yinjogan pitkäkestoiset venytykset ja keskittynyt hengitys voivat aktivoida vagushermoa, mikä tukee kehon palautumista ja tasapainoa.
Lämpimästi tervetuloa Hyggejoogan yinjooga- ja äänimaljatunneille aktivoimaan parasympaattista hermostoa, palautumaan ja lievittämään stressiä aiheeseen erikoistuneen opettajan johdolla <3
